Aihearkisto: Seminaarit

Kawabe sihanin leiri tammikuussa 2009

blogiArja1Avainsanat: rentous, suuruus, venyttäminen
Kawabe shihan tuli pitämään meille leiriä Koryu -näytöksen yhteydessä. Leiri oli – kuten ennenkin – antoisa. Kawabe tuo ilmi aina uusia näkökulmia tekniikkaan. Valitettavasti hän joutuu myös muistuttamaan meitä, mitä on jo aikaisemmin opettanut. Kawaben leireissä on itse asian eli tekniikoiden ja aikin lisäksi hienoa se, että hän myös osaa opettaa. Edelleen hän käy opettamassa kaikkia treenaajia.
Kawabe tuli tiistaina, jolloin osa meistä kävi hänen kanssaan saunomassa ja syömässä. Mukana oli myös Hontai Yoshinryu jujutsua treenaavia Budoseura Nishin edustajia sekä heidän, myös Japanista näytökseen saapunut, opettajansa soke Inoue Kyoichi Munenori.

blogiArja4Aloitimme treenaamisen keskiviikkoaamuna kello 7.  Tästä lähtien meillä oli kahdet treenit päivässä seuraavaan tiistaiaamuun saakka lukuun ottamatta lauantaita, jolloin oli iltapäivällä Koryu -näytös.
Kävin tavoistani poiketen treenaamassa kaikissa treeneissä. Aikaisempien vammautumisteni vuoksi ranteeni eivät kestä ahkeraa treenausta. Tällä kertaa ranteet kestivät: treeneissä ei harjoiteltu paljoa rannelukkoja. Nousin siis ylös kello 5, jolloin ehdin ulkoiluttamaan koirat ennen treenejä ja töihin lähtöä. Koirat tietysti hieman kärsivät, koska joutuivat oleskelemaan paljon yksin Kawaben leirin aikana.
Tällä leirillä treenit olivat rankat pikemminkin henkisesti kuin fyysisesti. Lihakseni olivat väsyneet ainoastaan lauantaina. Keskittyminen sen sijaan vaati veroa henkiseltä puolelta koko leirin ajan. Mieleenpainuvimmat treenit Kawabe piti mielestäni perjantai- ja sunnuntaiaamuna. Perjantaiaamuna kävimme läpi erilaisia askeltyyppejä (chidori ashi). Perinteisessä budossa muoto on tärkeää, mutta ei itse muodon vuoksi, vaan siksi, että se mahdollistaa taitavan tekniikan (esim. etäisyys ja tasapaino). Kun on kerran oppinut muodon hyvin ja ymmärtänyt sen merkityksen, niin voi tämän jälkeen soveltaa sitä oman vartalonsa tapaan liikkua. Ilmeisesti taiteessa asia kulkee samoin. Matkaa on siis minulla vielä.

blogiArja3Sunnuntaiaamuna keskityimme käsien ”venyttämiseen” (Alexander-tekniikassa puhutaan suuntaamisesta). Kun teet tekniikkaa, käsilläsi täytyy olla jokin suunta, ikään kuin venytät niitä (Tässä täytyy muistaa, että venytät silti aina kahteen suuntaan). ”Venyttäminen” auttaa esim. horjuttamisessa. Lisäksi sunnuntaina uutta opittavaa oli niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin shoumen uchi. Teimme mm. ippon doria, joka on tärkeä tekniikka ja jota rakastan, keskittyen venyttämiseen.
Kawabe on alusta asti aina käydessään keskittynyt yhteen asiaan, jota hän on halunnut meille opettaa. Alussa hän tietysti keskittyi perusasioihin kuten painopisteen pitämiseen alhaalla ja vartalon käyttöön käsien sijasta. Vaikka hän on aina puhunut rentoudesta, niin hän puhuu siitä kerta kerralta yhä enemmän. Kawaben itsensä tekniikka on samalla hyvin rentoa ja jämäkkää – myös kivuliasta, jos hän niin haluaa. Edelleen hän puhui siitä, että tekniikkamme täytyy olla suurta. ”Menee kauan ennen kuin voi tehdä pientä tekniikkaa”, Kawabe sensei sanoi. Myös hän, vaikka tekee pientä tekniikkaa, ajattelee suurta tekniikkaa.
Tiistaiaamuna harjoittelimme tekniikoita useaa hyökkääjää vastaan. Siihen leiri päättyi. Kävimme vielä syömässä yhdessä, jonka jälkeen lähdimme saattamaan Kawabea lentoasemalle. Hänellä näytti olevan jo koti-ikävä.
Leirillämme oli myös kaksi ulkomaan elävää: jo vakiovieraaksi siunaantunut Kenneth USA:sta ja uutena oppijana Mark Briteistä. He treenasivat ahkerasti, vaikka yöelämä maistui – ainakin Kennethille. Mark oli hyvin oppivainen, varsinkin rentouden suhteen.

blogiArja2

Arja Holopainen